Nykyään uudenlaisten vegetaristi – ja vegaaniannosten kokeileminen on muotia ja normaalia. On sekä oman terveyden kannalta edullista ja ympäristöystävällistä vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta. Kaikille ei täyskasvissyönti sovi ja uudenlainen käsite, flexaus, on valloittamassa suomalaistenkin sanavarastoja. Flexaus tarkoittaa päällisin puolin elämäntapaa, jossa pääosa viikon annoksista ovat vegetaristisia tai vegaanisia ja lihaa syödään vain erikoistapauksissa.
Aloittelevan kasvissyöjän on ensimmäisenä hyvä tietää erilaisten käsitteiden 
ero. Vegetaristilla tarkoitetaan useimmiten henkilöä, joka ei syö lihaa eikä kalaa. Joskin pescovegetaristit saattavat syödä myöskin kalaa. Sen lisäksi on olemassa lakto – ja ovovegetaristien erilaisia muunnelmia. Vegaani taas on henkilö, joka kieltäytyy kaikista eläinperäisistä tuotteista. Hän ei siis syö myöskään kananmunaa tai maitotuotteita. Joskus saatetaan käyttää käsitettä Fennovegaani, tarkoittamaan henkilöä, joka syö vain vegaanisia tuotteita, jotka on kasvatettu Suomessa.
Kuitenkin, pääosin aloittelevan kasvissyöjän suurin ongelma on, kuinka korvata lihasta tuleva proteiini terveellisesti ja monipuolisesti? Tähän artikkeliin on koottu muutama täsmävinkki, kuinka vegetaristiruokavaliossa pääsee helposti alkuun.
Ensimmäisenä ja tärkeimpänä ohjeena on edetä hitaasti. Ruokatottumukset juureutuvat kuukausien saatossa, eikä kannata soimata tai kiirehtiä itseään, jos ei aivan heti löydä täydellisiä raaka-aineita tai tottumuksia omaan ruokavalioonsa. Kuitenkin, erilaisissa proteiinilähteistä kannattaa ottaa selvää. Lihaa ei tulisi jättää sokeasti pois, vaan miettiä, millä raaka-aineilla liha tulisi korvattua helpoiten. Muun muassa erilaiset pavut, sienet ja kasvikset ovat hyvä vaihtoehto. Viime vuosina markkinoille on tullut paljon lihankorvikkeita, joita on hyvä hyödyntää ruokavaliossa. Muun muassa nyhtökaura ja erilaiset soijanakit auttavat aloittelijaa pääsemään alkuun. On kuitenkin hyvä muistaa, että kannattaa opetella siirtymään pois pitkälle prosessoidusta ruoasta. Hyviä kasviproteiinin lähteitä ovat muun muassa kvinoa, hummus, linssit, erilaiset pavut, pinaatti ja avokado ja muun muassa tuore tofu on aivan yhtä hyvä proteiininlähde ja joskus sen voi huijata maistumaan jo melkein kanalta. Monen kasvisyöjän virhe on myös lähteä korvaamaan proteiininlähteensä maitotuotteina. Tämä kuitenkin ei ole tarpeeksi, sillä maitotuotteista ei samalla tavalla saa sinkkiä tai rautaa.
Uusia reseptejä kannattaa etsiä heti alkuun aktiivisesti. On hyvä etsiä viisi täsmäreseptiä, joita on mahdollista käyttää viikoittain. Kun olet opetellut nämä reseptit, myöhemmin eri raaka-aineiden käyttöä on helpompi soveltaa.
Jos ei ole vielä ihan varma siitä, onko kasvisruokavalioon siirtyminen se oikea valinta, kannattaa kokeilla lihatonta kuukautta. Vuonna 2013 Docventuresin Riku Rantala ja Tuomas Milonoff lanseerasivat käsitteen Lihaton lokakuu. Tämä yhteisöllinen liike karkasi käsistä ja monen suomalaisen vegetarismi lähti nimenomaan tästä liikkeestä. Toinen tuulta alleen nostanut liike on ollut Vegaanihaaste Täällä osallistujat saavat avukseen tuutorin, joiden avulla he vihkiytyvät vegaaniruokavalion saloihin.
Kasvisruokien valmistaminen ei ole sen vaikeampaa, kuin liharuokienkaan. Perinteisiin kasvisruokiin kuten pinaatti- tai porkkanakeittoon saa lisäpotkua ripottelemalla päälle siemeniä tai aivan tavallisella kananmunalla. Lisäksi porkkanakeittoon on sallittua ujuttaa myös pinaattia. Erilaiset herkulliset sienipastat ovat monipuolisuudessaan hyviä ruokavaihtoehtoja aloittelevalle kasvisyöjälle.
Vegaaniliiton sivuilta on aivan oivallista katsoa vinkkejä toimivaan kasvisruokavalioon. Vaikka ei olisikaan jättämässä aivan heti maitotuotteita tai kananmunaa pois, Täyspainoisen aterian peruspilarit tulisivat olla erilaiset hiutaleet ja viljatuotteet. Proteiininlähteitä on hyvä lähteä metsästämään joka aterialle.
