Pienen, mutta äkäisen chilin tiedetään olleen osa meksikolaisten alkuperäisasukkaiden ruoanlaittoa jo tuhansia vuosia sitten. Paprikoiden sukuun kuuluva chilin ulkonäkö ja väri vaihtelevat sen lajikkeen mukaan; kaikkein tunnetuin punainen chili on pieni suippopaprikaa muistuttava paprikalajike, joka ei yleensä kasva pituudeltaan kämmentä pitemmäksi. Chilin kuoren sisältä löytyvät sen siemenet ja niin sanotut suonet, joissa suurin osa chilin tulisuudesta eli kapsaisiinista sijaitsee. Chilin värillä ei ole mitään tekemistä sen tulisuuden kanssa, sillä väri määräytyy chilin sisältämien karotenoidien mukaan. Muita lajikkeita ovat esimerkiksi vihreät, keltaiset ja oranssit chilit, joiden tulisuus vaihtelee nimenomaan lajikkeen mukaisesti. Esimerkiksi vihreät suomalaisillekin tutut jalapeño-chilit polttavat vain miedosti, siinä missä taas niiden vihreän meksikolaisen serkun habaneron kanssa saa olla ruoanlaitossa todella varovainen.
Chilin käyttö ruoanlaitossa
Chilin rooli ruoanlaitossa yllättää monia, sillä sen eri lajikkeet sopivat monipuolisesti sekä suolaisiin että makeisiin ruokiin. Vaikka chili onkin tunnettu sen tulisuudesta, kannattaa ruoanlaittajan oppia ennen chilin käyttöönottoa, että jokaisen chililajikkeen tulisuus on hieman erilainen; siinä missä toinen polttaa kovaa koko suussa, kun taas toisen lajikkeen tulisuus kutkuttaa miellyttävästi kitalaessa. Näitä eri poltteita kannattaa ja tulisikin käyttää hyväksi ruoanlaitossa.
Suomalaisessa ruokakulttuurissa chili ei ole kovin käytetty mauste, mutta se ei estä sinua kokeilemasta sitä rohkeasti omassa ruoanlaitossa. Inspiraatiota voi hakea aasialaisesta ja meksikolaisesta ruokakulttuurista, jossa chili on ruoanlaitossa yhtä tärkeä mauste, kuin meille suomalaisille suola ja pippuri.
Huomioitavaa
Chili on parhaimmillaan monipuolinen mauste, joka antaa ruoalle kuin ruoalle uusia makuvivahteita ja ulottuvuuksia, mutta sen käytössä kannattaa kiinnittää huomiota muutamiin pieniin yksityiskohtiin:
- Chilin tulisuus ei saisi hallita ruokaa liian vahvasti, sillä chilin tarkoituksena on maustaa, ei toimia pääraaka-aineena. Lisää siis chiliä ruokaan hiljalleen ja muista, että chilin maku vahvistuu ajan myötä.
- Vaikka chili tuo ruokaa herkullista eksoottisuutta, ei se aina ole kaikkien ruokailijoiden mieleen. Jos siis laitat ruokaa suuremmalle joukolle, käytä chiliä hyvin varoen. Chili, kuten suola, valkosipuli ja muutkin mausteet kasvattavat toleranssiaan ajan myötä, ja vaikka sinä et enää ruoassa pientä chiliä maistaisikaan, toinen, joka ei syö chiliä ollenkaan, tulee maistamaan sen heti.
- Noudata erityistä varovaisuutta chiliä leikatessasi. Esimerkiksi monitehopiilolinssit ovat erinomainen korvike silmälaseille erityisesti ruoanlaitossa, sillä lasit eivät mene huuruun joka kerta kattilan ylle kumartuessa, eikä lasien tippumista tarvitse koko ajan varoa. Jos olet kuitenkin leikannut chiliä, pese kädet huolellisesti saippualla ja vältä kasvojen ja silmien koskettamista. Chilin kapsaisiinia ei saisi missään nimessä mennä piilolinssiin, sillä se voi imeytyä linssimateriaaliin ja tehdä linssistä käyttökelvottoman. Jos mahdollista, käytä chilin käsittelyssä suojahanskoja!
- Chilin kapsaisinoidit haihtuvat 220 asteessa. Jos siis paistat esimerkiksi lihaa korkeammassa lämpötilassa, chili kannattaa lisätä ruokaan aivan loppuvaiheessa sen tulisuuden säilyttämiseksi.
- Toisin kuin moni uskoo, chilin tulisuus ei piile siemenissä, vaan chilin suonissa, jossa siemenet sijaitsevat. Sekä suonet että siemenet kannattaa siis poistaa kokonaan, jos ruokaan ei halua lainkaan tulisuutta. Pääasiallisesti isommat chilit ovat yleensä miedompia, kuin pienemmät chililajikkeet, mutta eri chililajikkeisiin kannattaa tutustua tarkemmin ennen ruoanlaiton aloittamista; näin opit valitsemaan oikean chilin jokaiseen ruokalajiin.